hiljaista

istun huoneessani yksin ja kuuntelen hiljaisuutta.yhtäaikaa olen iloinen ja masentunut.mielessäni pyörii kuvia enkelikiharaisesta, hieman Vaahteranmäen Eemeliä muistuttavasta pojasta.poika on tavoittamattomissa.mutta haaveilen silti.kunpa osaisin kirjoittaa.olen huono bloggaaja,huono anorektikko.en edes ole anorektikko.mitä minä olen?en ole mitään.